No niin, viestien välissä vierähti enemmän kuin se suunniteltu viikko, mutta nyt olisi luvassa tekstiä sitten reippaamminkin. Tosin tämänkertainen postaus ei suoranaisesti liity käsitöihin mitenkään, vaan kyseessä on coniraportti Tracon 8:sta, jossa olin viikonloppuna (14.-15.9.). Tällä kertaa päällä ei ollut mitään cossia, aloin vasta edellisenä iltana miettiä että pitäiskö vaiko eikö pitäis. Lopputulos oli että ei pitäis, koska ainoaa edes jonkinasteisessa kunnossa olevaa cosplay-asua ei ollut mahdollista haalia kokonaisuutena kasaan.
Kyseessä oli ensimmäinen Tracon jossa olen käynyt ja heti ensimmäisenä on todettava, että Tampere-talo paikkana palveli tarkoitustaan täydellisesti. En kokenut oikeastaan missään ylimääräistä ahtaudentunnetta, jos myyntipöytäsalia tapahtuman alkuvaiheilla ei lasketa. Taidekuja veti hyvin, ja erään kerran myyntipöytäsalissa piipahtaessani tilaa oli vaikka muille jakaa. Desuconiin verrattuna tilavuus oli suorastaan taivaallista! Myös Sorsapuisto ja ennen kaikkea suora pääsy sinne Tampere-talosta oli loistava juttu. (Verrataan taas Desuconiin ja aidattuun terassiin, jonka kautta ei pääse rantaan, vaan sinne on kierrettävä koko Sibeliustalon ympäri...)
Suureksi yllätyksekseni conista poispääsy sujui järjettömän nopeasti. Totesin päättäjäisten jälkeen ystävälleni, että mene sä jonottamaan narikkaan, mä menen jonottamaan vessaan niin kuin varmaan kaikki muutkin conittajat... Pyhpah, sain vapaasti valita, mihin vessakoppiin halusin, koska siellä ei yksinkertaisesti ollut ketään. Lähdin hakemaan jättilaukkuani isotavaranarikasta, sielläkin sain palvelun heti. Ystäväni oli saanut tavaransa narikasta vähintään yhtä nopeasti. Mitä noituutta tämä oikein oli? Jälleen esimerkkinä Desu - conin loppupuolella ei ole toivoakaan saada tavaroita ulos narikasta ilman runsasta jonotusta. Ehkä Traconista vain lähdetään aiemmin pois?
Vesipisteet, check. Tilava pukuhuone, check. Vessojen paljous, check. Mutta mitä ihmettä, miksi naisten pukuhuoneen kaakelipinnat näyttivät siltä kuin joku olisi tapettu niiden lähettyvillä? Lattioille oli levinnyt... JOTAKIN, jonka koostumuksesta en halunnut päästä selville. Ja miten niin isotavaranarikka oli jo täyttynyt, kun tapahtumaa oli kulunut vajaa tunti? Luonnollisesti sain laukkuni tuupattua pikkunarikkaan, mutta hieman ihmetytti isotavaranarikan pienuus.
Suurin ongelmakohta omalla reissullani oli lattiamajoitus. Kyseessä oli ensimmäinen eikä varmasti viimeinen kokemukseni koulun lattialla nukkumisesta conin aikana. Valtavat kiitokset conibussista, ilmainen kuljetus lattiamajoituksen ja conin välillä oli mahtava! Ikävä kyllä positiiviset kokemukset lopahtivat kuljetukseen. Lähdin ystäväni kanssa Tampere-talolta 23:00 bussilla, joka oli noin 23:10 perillä Amurin koululla. Koska olimme bussin perällä, pääsimme melkolailla viimeisten joukossa sisäänkin. Paikkavarauksen lunastus hoitoon ja ei muuta kuin hissun kissun kohti majoitussalia. Salin ovella oli jono, ja sisään meni kerrallaan muutama ihminen. Kun edellämme oli noin 10 muuta majoittujaa, jonon eteneminen tyssäsi yhtäkkiä kokonaan. Aikamme odoteltuamme muutamat alkoivat ihmettelemään ääneen, että mikä tässä oikein kestää. Järjestyksenvalvojat ja ylivänkäri tulivat hyssyttelemään - ymmärrettävää, koska salissa nukkui porukkaa - mutta ainakaan meille asti ei kuulunut selitystä siitä, miksi jouduimme odottamaan.
Lopulta kävi ilmi, ettei salissa ollut tilaa meille kaikille. Tilaongelmaa yritettiin ratkaista rajulla tavalla: salissa sytytettiin valot ja porukkaa kehotettiin siirtämään laukkujaan pois. Siitäkään huolimatta me kaikki emme mahtuneet saliin. Väsymys painoi aika raskaasti siinä vaiheessa conipäivää, ja yleinen ketutus alkoi olla korkealla. Kellon ollessa noin 23:40 eräs ihana vänkäri lopulta järjesti asian ja siirsi loput erääseen luokkaan nukkumaan. Päästessäni vaakatasoon sisään valui jo lisää porukkaa, eli seuraava bussilasti oli tullut - kello lieni noin 00:15. Jos ihan oikeasti menee tunnin verran, että pääsee majoituspaikassa nukkumaan, alkaa väsyneenä pikku hiljaa keittää.
Nukkuminen kyllä luonnistui, sain aamulla tavarani helposti majoituspaikan narikasta vaikka mitään narikkalappua en ollutkaan saanut, en tiedä olisiko pitänyt saada. Matka takaisin tapahtumapaikalle taittui jälleen mukavasti ja helposti conibussilla, vielä kiitos siitä!
Ohjelmaa kävin katsomassa suorastaan harvinaisen vähän. Lauantaina... mitä ihmettä, enkö tosiaan käynyt kuin crossplay-luennolla? Luento oli oikein viihdyttävä, vaikkei minulle aivan kamalasti mitään uutta tarjonnutkaan. Tekopenis ja meikkaaminen olivat hyödyllisiä vinkkejä. Melkeinpä mielenkiintoisempaa oli kuunnella, kuinka miehet voivat crossata naisia. Eihän sitä tiedä, jos joutuu joskus jotakuta neuvomaan aiheessa. Hämmennyin kyllä kovasti, kun ohjelmakartassa ja -lehtisessä luennon piti kestää välillä 14.00 - 15.45, mutta todellisuudessa pituus olikin 14.00-14.45. Eipä se mitään, kello 15 oli erinomainen aika käydä myyntipöytäsalissa, kun suurin osa Traconista taisi olla puhallinorkesteria kuuntelemassa.
Lauantaina kävin kääntymässä myös brony-miitissä, mutta löysin vihdoin piilevät velhokykyni ja opin kaikkoontumaan, kun kuulin taikasanan ryhmäleikit. Ymmärrän toki järjestäjän kannalta, että 118 halukasta osallistujaa ei vain tungeta huoneeseen, joka on tarkoitettu ehkä maksimissaan 30 ihmiselle. Eikä brony-miitti ollut ainoa, joka siirrettiin ulos kyseisestä huoneesta ahtauden ja väenpaljouden vuoksi. Ensi vuodelle paremmat miittitilat, kiitos! (Eniten harmittaa, että missasin lauantain cosplay-kisan 10 minuutin miittiosallistumisen takia. Damn.)
Ja voi aargh niitä ohjelmaperuuntumisia! Jäi eroguro-ohjelma näkemättä kun sitä ei pidettykään. Harmistus oli suuri, olisin mielelläni käynyt tutustumassa genreen vähän tarkemmin.
Sunnuntain osalta kävin katsastamassa Fullmetal Alchemist -ohjelman Taas ne natsit!, AMV-kisan sekä cosplay-kisan ja päättäjäiset. Ikävä kyllä on pakko myöntää, että petyin FMA-luentoon. Sen nimi ja ohjelmakuvaus aiheuttivat hirvittävän hypetyksen "jee nyt siellä on joku toisesta maailmansodasta ja natseista kaiken tietävä sotaku joka osaa tulkita symboliikkaa ja...!" Lopulta luennolla tyydyttiin lähinnä toteamaan, että "Führer King Bradley oli vähän niinku Hitler". Ai kappas, enpäs olisi tuota tajunnutkaan. Lisäksi puhujan tapa lukea suoraan paperista häiritsi hirveästi. Jos jännittää niin ymmärrän, että papereista haluaa ottaa tukea, mutta liika on liikaa.
AMV-kisa oli aivan ihana, tosin ensi vuonna sen voisi pitää isossa salissa, nytkään kaikki halukkaat eivät mahtuneet sisään. Kritisoin jonkin verran myös teemasysteemiä, sillä omaan silmääni suurin osa videoista ei kuulunut millään tavalla kumpaankaan teemaan.
Sunnuntain cosplay-kisa oli ohjelmallisesti koko Traconin helmi. Pukuloisto oli upeaa, esitykset olivat suurimmaksi osaksi upeita, ja voi että kuinka superihana juontaja Kyuu oli! Olen aina luullut, ettei kukaan ylitä Rimppua cosplay-juontajana, mutta Kyuu veti pisteet kyllä kokonaan kotiin. Ihanaa, ihanaa, ihanaa.
Mutta missä ihmeessä ne paikkaliput olivat? Miksi valita täysin susi jonotussysteemi?
Päättäjäiset. Turhimmat päättäjäiset, joissa olen koskaan ollut. Desu sitä desu tätä -linja jatkuu: Desussa on sentään Visual Questin loppuhuipennus! Roolipeliohjelmaa vahvasti painottavan Traconin olisin luullut yltävän vähintään vastaavaan suoritukseen.
Kokonaisuutena Tracon oli positiivinen kokemus, plussan puolelle päästiin pitkälti tunnelman ja erinomaisen tilan takia. Ohjelmapuolella oli minulle valitettavan vähän annettavaa, tai sitten en ollut oikea ihminen tähän coniin. Foorumiroolipelaajan sydämeni itkee verta, kun niistä ei koskaan puhuta, vaan aina vain pöytäroolipeleista ja larpeista. ;__; "No pidä itse sitten sitä fooruropeohjelmaa" - niin olen kerran jo tehnytkin, HypeConissa vuonna 2012.
Tällä hetkellä kirkkaimman conin paikkaa sydämessäni pitää kesä-Desucon 2013. Seuraavan kerran conipostaus lienee ajankohtainen vasta tammikuussa Yukiconin aikoihin - ellei sitten FanFestiä 5.-6.10. lasketa, olen siellä pitämässä puheohjelmaa tumblrista, vink vink.
~momelus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti